PART 9
[7:88]
Ylpeiden johtomiehet hänen kansansa keskuudessa
sanoivat: »Me ajamme totisesti pois kaupungistamme sekä sinut Soeib
että ne, jotka sinun tavallasi uskovat, tai sitten palaatte meidän
uskontoomme.» Hän sanoi: »Siihenkö, joka on
meille vastenmielinen?»
[7:89]
Sepittäisimmehän siten valheen Jumalasta, jos palaisimme teidän uskontoonne Jumalan pelastettua
meidät siitä. Me emme palaa luoksenne vaan teemme
niin kuin Jumala tahtoo. Herramme hallitsee kaiken
olevaisen tiedollaan; Jumalaan me luotamme. Herramme, ratkaise
totuudessasi (kiista) meidän ja kansamme välillä, Sinä olet
paras ratkaisija.»
[7:90]
Ja uskottomien johtomiehet hänen kansansa keskuudessa
sanoivat: »Totisesti, jos seuraatte Soeibia, olette kadotuksen omia.»
[7:91]
Silloin yllätti maanjäristys heidät, ja seuraavana aamuna makasivat he kuolleina olinpaikoissaan.
[7:92]
Ikäänkuin niitä, jotka väittivät
Soeihia valehtelijaksi, ei koskaan olisi ollutkaan; ne, jotka pitivät
Soeibia valehtelijana, perivät häviön.
[7:93]
Ja hän kääntyi pois heistä ja sanoi:
»Kansani, olenhan saattanut teille Herrani sanoman ja neuvonut teitä
hyvään; miksi kantaisin murhetta epäuskoisten ihmisten takia?»
[7:94]
Emme Me koskaan ole lähettänyt ketään
profeettaa mihinkään kaupunkiin koettelematta sen asukkaita surulla ja vastoinkäymisellä, jotta he
nöyrtyisivät.
[7:95]
Senjälkeen Me vaihdoimme pahan hyvään, niin
että he paisuivat ja sanoivat: »Niinhän esi~isäimmekin
elämä kulki surusta iloon.» Ja silloin Me
yllätimme heidät äkkiarvaamatta,eivätkä
he huomanneet sitä.
[7:96]
Mutta jos kaupunkien asukkaat olisivat
pysyneet uskossa ja jumalanpelossa, olisimme Me totisesti siunanneet
heitä runsaasti sekä taivaasta että maasta käsin; mutta he
punoivat valhetta, ja silloin Me yllätimme heidät ansionsa mukaan.
[7:97]
Ovatko kaupunkien asukkaat varmat siitä, ettei
Meidän voimamme heidän ylitsensä lankea yön aikaan
heidän nukkuessaan?
[7:98]
Ovatko kaupunkien asukkaat turvassa
Meidän voimaltamme valoisan päivän aikaan huvitellessaan?
[7:99]
Ja ovatko he sitten turvassa Jumalan suunnitelmilta? Eihän kukaan kuvittele olevansa turvassa Jumalan aikeilta
paitsi perikatoon kulkevat ihmiset.
[7:100]
Eikö niille, jotka perivät maan sen entisten
asukkaitten jälkeen, ole selvinnyt, että jos
hyväksi näkisimme, voisimme Me heitä rangaista heidän
synneistänsä ja sulkea sinetillä heidän
sydämensä, niin etteivät he johdatustamme omaksua voisi!
[7:101]
Nämä ovat kaupungit, joiden
tarinan Me olemme kertonut sinulle, Muhammed. Heidän lähettiläänsä
tulivat heidän luokseen tuoden selvät todistukset, mutta he
eivät kyenneet uskomaan siihen, minkä he ennen olivat
vääräksi väittäneet. Niin
sulkee Jumala epäuskoisten sydämet.
[7:102]
Havaitsimme, ettei heidän enemmistönsä ollut
liitolle uskollinen, vaan suurin osa heistä oli
suorastaan jumalattomia.
[7:103]
Heidän jälkeensä lähetimme Mooseksen
tunnusmerkkeinemme Faraon ja hänen
päälliköittensä luo, mutta he olivat nurjamielisiä
noita merkkejämme kohtaan. Ja katso, minkälaatuisen lopun saivat nuo
väärintekijät!
[7:104]
Mooses sanoi: »Oi, Farao, olen totisesti maailmojen Herran
lähettiläs.
[7:105]
En voi puhua muuta kuin totuutta
Jumalasta. Olen tuonut
luoksenne Herrani lähettämät selvät todistukset, -
lähetä siis Israelin lapset kanssani.
[7:106]
Hän vastasi: »Jos olet tullut jokin tunnusmerkki
mukanasi, näytä se, mikäli totta puhut!»
[7:107]
Niin heitti hän sauvansa maahan, ja
katso, siitä tuli ilmeinen käärme.
[7:108]
Ja hän ojensi kätensä, ja
se näytti katselijoista vaikealta.
[7:109]
Silloin sanoivat Faraon kansan päälliköt:
»Tämä on totisesti taitava noita,
[7:110]
joka aikoo loihtia teidät maastanne. Mitä neuvotte
tässä pulmassa?»
[7:111]
He (neuvonantajat) vastasivat: »Anna hänen ja hänen veljensä odottaa ja lähetä
sanansaattajia kaupunkeihin
[7:112]
noutamaan tänne luoksesi kaikki taitavat noidat.»
[7:113]
Ja noidat tulivat Faraon luo ja sanoivat: »Saammehan kai
palkinnon, jos pääsemme voitolle?»
[7:114]
Hän vastasi: »Saatte, ja totisesti pääsette
lähimpään seurueeseeni.»
[7:115]
Silloin sanoivat he: »Mooses, heitätkö sinä
ensin, vai mekö aloitamme?»
[7:116]
Hän vastasi: »Aloittakaa te!» Ja heitettyään (sauvansa) he lumosivat ihmisten
silmät ja säikähdyttivät heidät, ja hirveä oli
heidän loihtutaitonsa.
[7:117]
Mutta Me annoimme käskyn Moosekselle: »Heitä
sauvasi!» Ja katso, se nieli kaiken,
minkä he olivat loihtineet esiin.
[7:118]
Siten ilmaisi totuus itsensä, ja
kaikki, mitä he tekivät, meni tyhjiin.
[7:119]
Ja he tulivat siinä paikassa voitetuiksi ja
peräytyivät masentuneina.
[7:120]
Ja noidat lankesivat maahan
[7:121]
huudahtaen: »Me uskomme maailmojen Herraan,
[7:122]
Mooseksen ja Aaronin Herraan.»
[7:123]
Silloin sanoi Farao: »Uskotteko häneen ennenkuin
Minä annan teille luvan? Katso, tällaisenko juonen olette
keksineet kaupunkia vastaan karkoittaaksenne sen asukkaat. Mutta te saatte vielä kokea!
[7:124]
Totisesti hakkautan poikki kätenne ja jalkanne, toisen
toiselta puolelta; senjälkeen naulitsen teidät kaikki riippumaan.»
[7:125]
He sanoivat: »Nyt on meidän totisesti palattava
Herramme luo.
[7:126]
Sinä purat vihaasi meitä vastaan vain siksi,
että me uskomme Herramme tunnusmerkkeihin, kun ne
meille lähetettiin. Herra! Täytä meidät
kärsivällisyydellä ja auta meitä kuolemaan Sinulle
alistuneina (muslimeina).»
[7:127]
Ja Faraon kansan päälliköt sanoivat:
»Sallitko sinä Mooseksen ja hänen kansansa aikaansaada maassa
turmelusta ja hylätä sinut ja sinun Jumalasi?»
Hän sanoi: »Me surmaamme heidän poikansa ja annamme heidän
tyttäriensä elää; katso, meillä on oleva valta
heidän ylitseen.»
[7:128]
Ja Mooses sanoi kansalleen: »Huutakaa Jumalaa avuksenne ja
olkaa lujia; katso, Jumalan on maa; Hän antaa sen perinnöksi niille
orjistaan, joille tahtoo, ja hyvä loppu kuuluu niille, jotka pysyvät
(Hänelle) uskollisina.»
[7:129]
He vastasivat: »Me kärsimme vääryyttä
ennenkuin tulit luoksemme ja samoin tulosi
jälkeen». Hän sanoi: »Ehkä Herranne hävittää
vihollisenne ja tekee teidät hänen seuraajiksensa maan
päällä, sillä hän haluaa nähdä, kuinka te
käyttäydytte.»
[7:130]
Olemmehan rangaissut Faraon kansaa nälkävuosilla ja hedelmien menetyksellä, jotta se ottaisi
varoituksesta vaarin.
[7:131]
Ja kun jotakin hyvää tuli heidän osakseen, he
sanoivat: »Tämähän kuuluikin meille.»
Mutta kun paha kohtasi heitä, työnsivät
he syyn Mooseksen ja hänen kannattajiensa niskoille. Mutta
eikö heidän kohtalonsa riippunut vain Jumalasta? Kuitenkaan ei
suurin osa heistä sitä tajunnut.
[7:132]
Ja he sanoivat (Moosekselle): »Näytä mikä
tunnusmerkki tahansa lumotaksesi meidät, emme me kuitenkaan usko sinuun.»
[7:133]
Silloin lähetimme Me heille vedenpaisumuksen,
heinäsirkkoja, syöpäläisiä, sammakoita ja verta; koko sarjan selviä tunnusmerkkejämme,
mutta syntinen kansa paisui ylpeydessään.
[7:134]
Ja aina kun vaiva kohtasi
heitä, sanoivat he: »Mooses, rukoile puolestamme Herraasi, koska Hän
on tehnyt liiton kanssasi. Katso, jos poistat tämän vaivan, niin
uskomme sinuun ja totisesti päästämme Israelin lapset
menemään kanssasi.»
[7:135]
Mutta niin pian kuin Me olimme vapauttanut heidät vaivasta
ja heille pantu määräaika oli mennyt
umpeen, rikkoivat he lupauksensa.
[7:136]
Silloin langetimme Me tuomion heille ja
hukutimme heidät veteen, koska he väittivät tunnusmerkkimme
valheeksi ja ylenkatsoivat ne.
[7:137]
Ja kansalle, jota he nöyryyttivät, annoimme Me
perinnöksi sekä itäiset että läntiset rajamaat, maan,
jonka olimme siunannut; ja niin täyttyi Herrasi ihana
sana Israelin lasten suhteen, siksi että he kestivät lujina. Ja Me hävitimme Faraon ja hänen kansansa työt
ja rakennukset.
[7:138]
Ja Me johdimme Israelin lapset meren halki, ja he tulivat erään kansan luo, joka palveli
epäjumaliaan. He sanoivat: »Mooses, tee meille jumala, heidän
jumaliensa kaltainen.» Hän sanoi: »Totisesti
olette te kansa, joka harhoihin mieltyy.»
[7:139]
Katso, perikatoon on joutuva kaikki, johon nuo turvaavat, ja turhuutta ovat heidän tekonsa.
[7:140]
Hän sanoi: »Teillekö etsisin toista jumalaa kuin
Jumalan, joka teidät korotti maailman kansojen yli?»
[7:141]
Ja (muistakaa) kuinka Me pelastimme teidät Faraon kansan
käsistä; he rääkkäsivät teitä
hirveimmällä tavalla, surmasivat poikanne, jättäen
tyttärenne elämään. Totisesti oli
tämä raskas koettelemus Herraltanne.
[7:142]
Me määräsimme Mooseksen kolmeksikymmeneksi
vuorokaudeksi yksinäisyyteen ja lisäsimme
niitä kymmenellä, niin että hänen Herransa
määräämä aika oli neljäkymmentä vuorokautta.
Ja Mooses sanoi veljelleen Aaronille: »Ole sijaisenani kansani keskuudessa!
Tee, mikä oikein on, äläkä antaudu
väärintekijäin tielle!»
[7:143]
Ja kun Mooses tuli Meidän
määräämäämme paikkaan ja hänen Herransa
puhutteli häntä, sanoi hän: »Herrani, ilmesty minulle, jotta
saisin katsella Sinua!» Herra vastasi: »Et kykene katselemaan Minua; mutta katsele vuorta, ja jos se
seisoo lujana paikallaan, saat sinä nähdä minut», ja kun
hänen Herransa peitti vuoren kirkkaudellaan, raukesi se hajalleen, ja
Mooses lankesi pyörtyneenä maahan. Tultuaan tajuihinsa sanoi
hän: »Ylistys olkoon Sinulle! Katuen käännyn puoleesi ja olen
ensimmäinen oikeauskoisista.»
[7:144]
Hän vastasi: »Mooses, katso, sinulle antamillani
ilmoituksilla ja sanomilla olen valinnut sinut ennen
kaikkia ihmisiä. Ota vastaan, minkä olen sinulle antanut, ja ole
kiitollinen!»
[7:145]
Ja Me kirjoitimme hänelle lauluihin kaikki varteen otettavat
asiat sekä kaikki selitykset sanoen: »Pidä nämä lujasti ja
käske kansaasi valitsemaan paras! Pian Me näytämme Sinulle
jumalattomain osan.»
[7:146]
Olen kääntävä pois
tunnusmerkeistäni ne, jotka aiheetta ylpeilevät maan
päällä; vaikka he näkisivät kaikki mahdolliset tunnusmerkit,
eivät he usko niihin, ja jos he saavat nähdä
vanhurskauden tien, eivät he omaksu sitä, mutta jos he
näkevät harhatien, ottavat he sen omakseen. Ja näin siksi,
että he pitävät tunnusmerkkimme vaiheena ja
ylenkatsovat ne.
[7:147]
Jotka valheeksi väittävät Meidän
tunnusmerkkimme ja iankaikkisen elämän,
heidän työnsä raukeavat tyhjiin. Palkittaisiinko
heitä toisin kuin tekojensa mukaan?
[7:148]
Ja Mooseksen kansa, hänen
poissaolonsa aikana, teki koristuksistaan itselleen (epäjumalakseen)
vasikan, joka ammui. Eikö heidän mieleensä johtunut, ettei se
osannut puhua heille eikä johtaa heitä (oikein) vaeltamaan. He
omaksuivat sen ja tulivat
väärintekijöiksi.
[7:149]
Mutta kun he kavahtivat ja huomasivat eksyneensä,
sanoivat he: »Ellei Herramme armahda meitä ja anna meille anteeksi, olemme
totisesti kadotuksen omat.»
[7:150]
Ja tullessaan vihaisena ja murheellisella kansansa luo
Mooses sanoi: »Kuinka kurjaa onkaan se, mihin poissaollessani ryhdyitte!
Pyrittekö sivuuttamaan Herranne käskyjä?»
Ja hän paiskasi taulut käsistään, tarttui veljensä
päähän ja tempasi hänet puoleensa.
Tämä (Aaron) sanoi: »Äitini poika, katso, kansa
väheksyi minun mahtini ja oli vähällä surmata minut. Siksi
älä anna vihollisten iloita onnettomuudestani äläkä
työnnä minua väärintekijöitten joukkoon.»
[7:151]
Hän sanoi: »Herrani, anna anteeksi minulle ja
veljelleni ja sulje meidät laupeuteesi; sillä sinä olet
armeliain armahtavien joukossa.»
[7:152]
(Herra sanoi): »Niitä, jotka tekivät itselleen
vasikan, kohtaa totisesti heidän Herransa viha ja
kurjuus maallisessa elä~ mässä. Siten palkitsemme ne, jotka
(valheita) sepittävät.
[7:153]
Mutta jos ne, jotka pahaa tekevät,
kääntyvät ja tulevat uskoon, on sinun Herrasi totisesti
jälkeenpäin anteeksiantava ja armelias.
[7:154]
Kun Mooseksen viha oli lauhtunut, otti hän maasta
taulut, joihin oli piirretty johdatuksen ja armon
sanat niille, jotka Her~ raansa pelkäävät.
[7:155]
Ja Mooses valitsi seitsemänkymmentä miestä
kansastaan Meidän määräämäksemme ajaksi, ja kun maanjäristys yllätti heidät, hän
sanoi: »Herra, jos niin olisit tahtonut, olisit voinut jo aikaa sitten surmata
heidät ja minutkin. Surmaisitko nyt meidät sen tähden, mitä
hullut joukossamme ovat tehneet? Jumalani! heidän
toimensa tahtoasi vastaan on sinun puoleltasi vain koettelemus, jolla saatat
harhaan kenet tahdot ja johdatat kenet tahdot. Olet Suojelijamme; anna meille
anteeksi ja armahda meitä. Sinä, joka olet paras kaikista armahtajista!
[7:156]
Ja anna meille käsky kaikkeen hyvään
tässä maailmassa ja tulevassa elämässä; katso,
luoksesi olemme me palanneet ja näyttämäsi oikean tien omistimme.» Hän vastasi: »Kuritukseni kohtaa ketä tahdon,
mutta laupeuteni voittaa kaiken; sen määrään ohjeeksi
niille, jotka hurskautta harjoittavat ja antavat almuja, sekä niille,
jotka uskovat tunnusmerkkeihimme»,
[7:157]
niille, jotka seuraavat tätä lähettilästä,
oppimatonta profeettaa, josta he löytävät kuvauksen Toorassa ja
Evankeliumissa. Hän tulee vaatimaan heiltä hyviä tekoja ja kieltämään vääryyden, sallimaan heille
mikä puhdasta on ja kieltämään saastaisen; hän on
vapauttava heidät kuormasta ja kahleista, joihin heidät on
kytketty. Jotka uskovat häneen, kunnioittavat ja
auttavat häntä sekä seuraavat sitä valoa, joka on
lähetetty hänen mukanaan, ne ovat onnellisia.
[7:158]
Sano: »Ihmissuku! Olen totisesti Jumalan
lähettiläs teille kaikille, taivaassa ja maan
päällä; Hänen, jonka on valta taivaassa ja maan
päällä; ei ole muuta jumalaa kuin Hän, Hän antaa
elämän ja kuoleman. Uskokaa siis Jumalaan ja Hänen
lähettilääseensä, oppimattomaan profeettaan, joka uskoo
Jumalaan ja Hänen sanoihinsa, ja seuratkaa Häntä, jotta
tulisitte oikealle tielle!»
[7:159]
Mooseksen kansan keskuudessa on joukko, joka johtaa (muita)totuudessa ja sen mukaan jakaa oikeutta.
[7:160]
Me olemme jakanut heidät kahteentoista heimoon ja ryhmään. Ja Me annoimme Moosekselle seuraavan
ilmestyksen hänen pyytäessään vettä kansalleen: »Iske
sauvallasi kallioon!» Silloin
kaksitoista lähdettä pulppusi siitä esille; jokainen heimo
löysi vedensaantipaikkansa. Ja Me annoimme
pilven varjostaa heitä ja lähetimme heille ylhäältä
mannaa ja viiriäisiä. - »Syökää sitä
hyvää, minkä olemme teille suonut!» Emmekä Me tehnyt heille vääryyttä, vaan he
tekivät sitä itselleen.
[7:161]
Ja kun heille sanottiin: »Asukaa tässä kaupungissa
ja ottakaa siitä ravintonne, minkä haluatte, sanokaa: Hittatun
(syntien päästö) ja astukaa sisään portista kumartaen,
niin annamme anteeksi pahuutenne ja enennämme armomme niille, jotka
hyvää tekevät.»
[7:162]
Silloin vääryydentekijät heidän
joukossaan väänsivät tämän sanan toiseksi, jota heille
ei oltu sanottu. Siksi lähetimme heille rangaistuksen
ylhäältä, että he väärin tekivät.
[7:163]
Ja kysele heiltä, Muhammed, kaupungista, joka oli meren
rannalla, silloin kun he rikkoivat sapatin; sillä
sapattipäivänä heidän kalansa tulivat parvittain veden
pintaan heidän luokseen, mutta sinä päivänä, jolloin
he eivät sapattia viettäneet, ne eivät tulleet. Niin koettelimme Me heitä sen vuoksi, että he olivat
tottelemattomia.
[7:164]
Ja kun eräs ryhmä heistä sanoi: »Miksi
varoitatte te ihmisiä, jotka Jumala aikoo hukuttaa tai joille Hän
lähettää ankaran vitsauksen?» he
vastasivat: »Välttyäksemme Herranne soimauksilta ja jotta he
karttaisivat pahaa.»
[7:165]
Ja kun he unohtivat saamansa
varoitukset, pelastimme Me ne, jotka kielsivät vääryyden, ja
kuritimme vääryydentekijöitä ankaralla vitsauksella
heidän jumalattomuutensa tähden.
[7:166]
Ja heidän kerskuessaan teoista, jotka heiltä
olivat kielletyt, sanoimme Me heille: »Muuttukaa inhottaviksi apinoiksi!»
[7:167]
Ja (muistele), miten sinun Herrasi ilmoitti heille, että
Hän aikoi aina ylösnousemuksen päivään
[7:168]
Ja Me jaoimme heidät eri ryhmiksi maan päällä.
Heidän joukossaan on vanhurskaita ja on
sellaisia, jotka ovat kaukana hyvästä, ja Me koettelimme heitä
sekä hyvällä että huonolla (onnella), jotta he
kääntyisivät (luoksemme).
[7:169]
Heitä seurasivat heidän
jälkeläisensä, jotka perivät Pyhän kirjoituksen; he
kävivät käsiksi tämän maailman hyvään
sanoen: »Kyllä se suodaan meille anteeksi», ja
jos taaskin sattui samanlaatuista hyvää heidän kohdalleen,
tarttuivat he siihen. Eikö kirjoituksen liitto velvoittanut heitä
puhumaan Jumalasta ainoastaan sitä, mikä on totuutta? Ja he ovat
lukeneet, mitä siinä on kirjoitettuna! Mutta
tulevan elämän asumus on kuitenkin parempi Jumalaa
pelkääväisille; eikö teillä tosiaankaan ole
ymmärrystä?
[7:170]
On niitä, jotka pysyvät lujasti kiinni
kirjoituksessa ja harjoittavat hartautta; totisesti emme tuhlaa pois niiden
palkkaa,jotka hyvää,rakentavat.
[7:171]
Ja kun hajoitimme vuoren heidän yläpuolellaan,
aivan kuin se olisi ollut pilvi, ja he luulivat sen luhistuvan heidän
päälleen (Me sanoimme): »Ottakaa vastaan, ja pysykää
lujasti siinä, minkä olemme teille voimassamme antanut, ja ajatelkaa
sen sisällystä, jotta karttaisitte pahaa.»
[7:172]
Ja kun sinun Herrasi herätti ihmisen (Aadamin) lasten
lanteista jälkeläisiä heille ja haastoi heidät todistamaan
itseään vastaan (sanoen): »Enkö ole Herranne?»
he vastasivat: »Kyllä, me olemme sen todistajia», niin tarkoitti
tämä sitä, ettette te ylösnousemuspäivänä
voisi sanoa: »Me olimme totisesti tietämättömiä tästä»
[7:173]
tai ettette voisi sanoa: »Äitimme ja isämme ennen
meitä kumarsivat muita Jumalan rinnalla, ja olemme vain heidän
jälkeläisiään. Hävitätkö meidät sen
tähden, mitä harhain palvojat tekivät?»
[7:174]
Tällä tavoin selvitämme
Me tunnusmerkkimme, jotta he kääntyisivät (puoleemme).
[7:175]
Lue heille tarina ihmisistä, joille Me
annoimme tunnusmerkkimme ja jotka työnsivät ne luotaan. Ja saatana
saavutti heidät, ja heistä tuli sellaisia,
joiden tie vie harhaan.
[7:176]
Ja jos olisimme tahtonut, olisimme
Me totisesti korottanut hänet niillä (tunnusmerkeillämme), mutta
hän kiintyi maallisiin ja seurasi himojaan. Hän käyttäytyi
kuin koira: jos käyt sitä kohti, pursuu sen kieli
ulos suusta, ja jos jätät sen rauhaan, pursuu sen kieli
suusta. Näin on laita myös ihmisten, jotka
vääntävät tunnusmerkkimme valheeksi; kerro heille siksi
tämä kertomus, jotta he ajattelisivat.
[7:177]
Kurja on niiden ihmisten laita, jotka pitävät
tunnusmerkkejämme vaiheena ja tekevät
vääryyttä sieluilleen.
[7:178]
Se, jota Jumala johdattaa, on kulkeva oikeata tietä,
mutta ne, joiden Hän antaa joutua harhaan, ovat kadotuksen omat.
[7:179]
Ja totisesti olemme helvetin omiksi luonut joukon dzinnejä ja
ihmisiä. Heillä on sydämet, joilla he eivät
ymmärrä, heillä on silmät, joilla he eivät näe, ja heillä on korvat, joilla he eivät kuule; he
ovat karjan kaltaisia, ei, he kulkevat vielä pahemmin harhaan; he ovat
välinpitämättömiä.
[7:180]
Ja Jumalan ovat kaikkein jaloimmat
nimet (ominaisuudet). Sentähden
rukoilkaa Häntä niillä ja karttakaa
niitä, jotka väärinkäyttävät Hänen
nimiään! Kyllä he saavat palkan ansioittensa
mukaan.
[7:181]
Ja niiden keskuudessa, jotka olemme luonut, on joukko, joka
johtaa ihmisiä totuudessa ja sen mukaisesti jakaa
oikeutta.
[7:182]
Mutta niitä, jotka
pitävät tunnusmerkkimme valheena, kuljetamme Me pois askel
askeleelta, tavalla, jota he eivät havaitse.
[7:183]
Ja vaikka suvaitsenkin heitä, on Minun suunnitelmani
horjumaton.
[7:184]
Eivätkö he ymmärrä,
ettei heidän kumppaninsa (Muhammed) suinkaan ole mieletön; hän
on vain julkinen varoittaja.
[7:185]
Eivätkö he ole tarkastelleet taivaitten ja maan hallintoa ja kaikkea, minkä Jumala on luonut
(ja huomanneet) että heidän aikansa jo lähenee loppuaan? Ja mihin sanomaan he tämän (Koraanin) jälkeen
aikovat uskoa?
[7:186]
Sillä niille, joiden Jumala antaa kulkea harhaan, ei
ole opasta; ja Hän jättää
heidät menehtymään uhmailuihinsa.
[7:187]
He kysyvät sinulta hetkeä,
jolloin se tapahtuu. Sano: »Sen
tietää ainoastaan Jumala, ja Hän yksin
on tekevä aikanaan sen tunnetuksi. Raskaana se painaa taivasta ja maata; ja odottamatta on se yllättävä
teidät. He kysyvät sinulta aivan kuin sinä sen
tietäisit. Sano: »Jumala yksin sen tietää; mutta
enimmät ihmiset eivät tiedä mitään.»
[7:188]
Sano: »Ei ole minun vallassani itse itseäni
hyödyttää tai vahingoittaa, kaikki on
Jumalan vallassa; mutta jos tuntisin salatun, ympäröisin itseni
hyvällä, eikä paha minuun ulottuisi. Minä olen vain
varoittaja ja ilosanoman saattaja uskovaisille.
[7:189]
Hän on luonut teidät yhdestä ainoasta
ihmisestä, ja hänestä teki Hän
hänen vaimonsa, jotta hän (mies) löytäisi hänestä
virkistyksensä; ja kun hän oli maannut vaimonsa, kantoi
tämä kevyesti taakkansa ja liikkui vapaasti. Kun se tuli raskaaksi,
rukoilivat he Jumalaa, Herraansa: »Jos annat meille terveen (lapsen), olemme me
sinulle totisesti kiitollisia!»
[7:190]
Ja senjälkeen kun Hän oli antanut heille terveen (lapsen),
kumarsivat he toistakin (jumalia) Hänen rinnallaan hyvän lahjan
antajina. Mutta Jumala on paljon korkeampi, kuin mitä he
asettavat Hänen rinnalleen.
[7:191]
Asettaisivatko he Hänen rinnalleen sellaisia, jotka
eivät voi mitään luoda, kun ovat
itsekin Hänen luomiaan
[7:192]
eivätkä voi heitä auttaa, kun eivät voi auttaa edes
itseäänkään?
[7:193]
Ja jos te kutsutte heitä
alistumaan johdatukseen, eivät he seuraa teitä; on
samantekevää teille, kutsutteko heitä vai vaikenette.
[7:194]
Katso, ne, joita te palvelette
Jumalan lisäksi, ovat kaltaisianne orjia. Rukoilkaa siis heitä, ja vastatkoot he teille, jos tarkoitatte täyttä
totta!
[7:195]
Onko heillä (epäjumalilla)
jalat kävelläkseen? Tai
onko heillä kädet tarttuakseen? Tai onko heillä
silmät nähdäkseen tai korvat
kuullakseen? Sano: »Rukoilkaa jumalanvertaisianne, punokaa juonenne minua
vastaan älkääkä minua säästäkö.
[7:196]
Katso, minun liittolaisena on Jumala,
Hän, joka on lähettänyt Pyhän kirjoituksen
ylhäältä; Hän suojelee kaikkia vanhurskaita.
[7:197]
Mutta ne, joita te rukoilette Hänen vertaisinaan,
eivät voi auttaa teitä eivätkä edes
itseäänkään.»
[7:198]
Ja jos te vaaditte heitä
seuraamaan johdatusta, eivät he kuule, ja sinä näet heidän
tarkastelevan sinua näkemättä mitään. 199. Ole
sääliväinen, vaadi kohtuutta ja karta
ymmärtämättömiä!
[7:199]
Ja jos te vaaditte heitä seuraamaan
johdatusta, eivät he kuule, ja sinä näet heidän
tarkastelevan sinua näkemättä mitään. Ole
sääliväinen, vaadi kohtuutta ja karta
ymmärtämättömiä!
[7:200]
Ja kun joku Saatanan pistopuhe
haavoittaa mieltäsi, niin pakene Jumalan turviin! Hän on totisesti
kuuleva, tietävä.
[7:201]
Totisesti, kun hurskauden
harjoittajia kohtaa joku Saatanan kiusaus, muistavat he (Hänet), ja katso,
silloin valkenee heille (johdatus).
[7:202]
Heidän veljensä viekoittelee
hän yhä edemmäksi harhaan eikä hellitä.
[7:203]
Ja kun et tuo heille mitään tunnusmerkkiä, he
sanovat: »Miksi et ole valinnut mitään?»
Sano: »Minä noudatan vain sitä, minkä Herrani ilmoittaa minulle.» Tämä on valkeus Herraltamme, johdatukseksi ja armonosoitukseksi uskovaisille.
[7:204]
Kun Koraania luetaan, kuunnelkaa tarkkaan ja
olkaa vaiti, jotta saisitte armon osaksenne.
[7:205]
Ja rukoile Herraasi sielusi nöyryydessä ja pelossa suuritta sanoitta sekä aamuin että
illoin, äläkä ole penseä!
[7:206]
2O6. Katso niitä, jotka ovat Herrasi luona; ei ylpeys
saa heitä lakkaamaan palvelemasta Häntä, vaan he
ylistävät Häntä ja kumartavat
Häntä.
Al-Anfâl
Ylistys Jumalalle, maailmojen
Valtiaalle,
[8:1]
He kysyvät Sinulta sotasaalista; sano: »Sotasaalis
kuuluu Jumalalle ja lähettiläälle.»
Pelätkää siis Jumalaa ja
järjestäkää kaikki sovussa keskenänne; ja totelkaa
Jumalaa ja Hänen lähettilästään, jos olette
oikeauskoisia.
[8:2]
Ainoastaan ne ovat oikeauskoisia, joiden sydämet valtaa
pelko Jumalan nimeä lausuttaessa, joiden usko kasvaa, kun
Meidän tunnusmerkkimme heille luetaan, ja jotka turvaavat Herraansa.
[8:3]
Ne, jotka pysyvät rukouksessa ja
lahjoittavat muille siitä, mitä Me olemme heille suonut.
[8:4]
Nämä ovat totisia
oikeauskoisia. Heitä varten on eri
arvoasteet heidän Herransa luona sekä anteeksiantamus ja jalomielinen huolenpito.
[8:5]
(Ajattele esimerkiksi), kuinka Herrasi antoi sinun
(Muhammedin) lähteä kotiseudultasi vakavaan tehtävään;
ja katso, osa uskovaisista oli totisesti haluton
(seuraamaan).
[8:6]
He väittelivät kanssasi (asian)
totuudesta, senjälkeen kun se oli selvästi heille näytetty;
aivan kuin olisi heitä viety kuolemaan ja he olisivat siihen tuijottaneet.
[8:7]
Ja kuinka Jumala lupasi, että toinen kahdesta
(vihollisen) joukosta on oleva teidän, ja te
toivoitte, että aseeton joukko lankeaisi teidän osallenne, mutta
Jumala tahtoi vahvistaa sanojensa totuuden ja hävittää
uskottomat viimeiseen mieheen
[8:8]
vahvistaakseen totuuden ja kumotakseen valheen, vaikkakaan se ei
miellyttäisi syntisiä!
[8:9]
Ja kuinka teidän huutaessanne apua Herraltanne Hän
kuuli rukouksenne ja sanoi: »Totisesti autan teitä tuhannella
enkelillä toinen toisensa jälkeen.»
[8:10]
Ja tämän teki Jumala ainoastaan jotta se olisi
ilosanoma teille ja jotta sydämenne
rauhoittuisivat, sillä apu tulee vain Jumalalta, katso, Jumala on mahtava
ja viisas.
[8:11]
Entä kun Hän antoi teidän
vaipua lyhyeen uneen, joka oli kuin Hänen lähettämänsä
virkistys, ja lähetti vettä taivaasta puhdistaakseen
teidät, poistaakseen paholaisen saastutuksen teistä ja vahvistaakseen
sydämenne sekä lujittaakseen askeleenne.
[8:12]
Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: »Olen kanssanne;
tukekaa siis niitä, jotka uskovat. Täytän pian uskottomien
sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja
heidän kaikki sormensa.»
[8:13]
Ja tämä siksi, että he niskoittelevat Jumalaa
ja Hänen lähettilästään vastaan,
sillä jos joku niskoittelee Jumalaa ja Hänen
lähettilästään vastaan, on Jumala totisesti
[8:14]
Tässä on rangaistus teille; maistakaa sitä siis!
Uskottomia varten on tulen tuska.
[8:15]
Te, jotka uskotte. kun kohtaatte uskottomia
taistelutantereella, älkää kääntäkö heille
selkäänne.
[8:16]
Sillä se, joka sinä päivänä
kääntää heille selkänsä, paitsi sotaliikkeen
yhteydessä tai yhtyessään omiensa ryhmään,
vetää totisesti päällensä Jumalan vihan; hänen
olinpaikakseen tulee helvetti, ja kurjaa on joutua sinne.
[8:17]
Ette te (muslimit) surmanneet heitä, vaan Jumala
heidät surmasi; etkä sinä (Muhammed) ampunut, kun joustasi
käytit, vaan Jumala ampui, sillä hän halusi koetella
oikeauskoisia suosiollaan. Jumala on totisesti kuuleva, tietävä.
[8:18]
Niin on laita; Jumala uskottomien juonet herpaisee.
[8:19]
(Uskottomat!) Jos te toivotte ratkaisua, niin totisesti on
tuomio jo langennut, mutta jos luovutte vastustuksestanne, on se teille
parempi. Mutta jos kuitenkin palaatte (sotajalalle), palaamme Mekin. Ja
teidän sotajoukkonne ei auta teitä
vähääkään, miten lukuisa se lieneekin. Jumala on
totisesti oikeauskoisten kanssa.
[8:20]
Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa ja Hänen
lähettilästään älkääkä luopuko
hänestä, koska kuulette hänen puhuvan.
[8:21]
Älkääkä olko niiden kaltaisia, jotka
sanovat: »Me kuuntelemme», vaikkeivat kuuntelekaan.
[8:22]
Katso, kaikista elollisista kurjimpia ovat Jumalan silmissä
ne kuurot ja mykät, jotka eivät ymmärrä.
[8:23]
Ja jos Jumala olisi huomannut heissä jotakin
hyvää, totisesti Hän olisi antanut heille kuulon. Mutta jos
Hän olisi antanut heidän kuulla, kääntyisivät he pois,
sillä he ovat penseitä.
[8:24]
Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa ja Hänen
lähettilästään, kun Hän kutsuu teitä sen
ääreen, mikä teidät eläviksi tekee, ja
tietäkää, että Jumala hiipii ihmisen ja hänen sydämensä
väliin ja että te tulette kokoontumaan Hänen luoksensa.
[8:25]
Ja kavahtakaa kapinoimista; sen rangaistus ei kohtaa vain
väärintekijöitä joukossanne, ja tietäkää,
että Jumala on ankara selvittelyissään!
[8:26]
Ja muistakaa, että kun olitte harvalukuisia ja
halveksittuja maan päällä ja pelkäsitte, että ihmiset
raivaisivat teidät tieltään, silloin Hän antoi teille
suojan ja vahvisti teitä avullaan sekä varusti teidät
hyvillä antimillaan, jotta olisitte kiitolliset!
[8:27]
Te, jotka uskotte, älkää loukatko Jumalaa ja
lähettilästä, älkääkä pettäkö
sanaanne tietoisesti.
[8:28]
Ja tietäkää, että rikkautenne ja
lapsenne ovat Teille koetus, ja että suuri palkinto odottaa Jumalan luona!
[8:29]
Te, jotka uskotte, jos pelkäätte Jumalaa, antaa
Hän teille kyvyn tuntea oikean ja väärän, sovittaa pahat
tekonne ja antaa teille anteeksi; Jumala on rajaton runsaudessaan.
[8:30]
Entä kun uskottomat vehkeilivät sinua vastaan,
aikoen vangita sinut tai surmata sinut tai karkoittaa sinut! He tekivät
suunnitelmiaan, mutta Jumala teki omiaan, ja Jumala on paras suunnittelija.
[8:31]
Ja kun heille luetaan tunnusmerkkejämme, sanovat he:
»Olemme jo kylliksi kuulleet; jos tahtoisimme, voisimme loihtia samanlaisia;
nämä eivät ole muuta kuin vanhan ajan taruja.»
[8:32]
Entä kun he sanoivat: »Jumala, jos tämä on
sinun lähettämäsi totuus, niin anna kivien sataa taivaasta
päällemme tai koettele meitä tuskallisella rangaistuksella!»
[8:33]
Mutta Jumala ei tahtonut rangaista heitä sinun
ollessasi heidän joukossaan; eikä Hän tahtonut heitä
rangaista senkään vuoksi, että he pyytelivät
Häneltä anteeksi.
[8:34]
Ei kuitenkaan ole syytä Jumalan olla heitä
rankaisematta, sillä he estävät uskovaisia
käymästä pyhässä moskeijassa olematta itse sen
vartijoita. Sen vartijoita ovat ainoastaan hurskaat. Kuitenkaan ei suurin osa
heistä sitä tiedä.
[8:35]
Ja heidän rukouksensa temppelin liepeillä ei ole
muuta kuin viheltämistä ja käsien pauketta. Siksi maistakaa
tuskaa uskottomuutenne tähden!
[8:36]
Epäuskoiset kuluttavat varojaan
käännyttääkseen ihmisiä pois Jumalan tieltä. He
kuluttakoot, jälkeenpäin saavat he katua, ja lopuksi heidät
voitetaan.Ja ne, jotka eivät usko, kootaan helvettiin,
[8:37]
että Jumala voisi erottaa saastaiset puhtaista ja
asettaa saastaiset päällekkäin; Hän kokoaa heidät
kasaan ja heittää helvettiin. Nämä ovat kadotukseen
tuomittuja.
[8:38]
Sano niille, jotka eivät usko, että jos he
herkeävät epäuskostaan, annetaan heille heidän entiset
tekonsa anteeksi, mutta jos lankeavat uudelleen, niin on entisten rangaistus
heidän silmiensä edessä.
[8:39]
Ja taistelkaa heitä vastaan, kunnes kaikki kiusaukset
taukoavat ja kunnes Jumalan tuomiota noudatetaan kaikessa. Mutta jos he taas
mielensä muuttavat, kyllä Jumala näkee, mitä he
tekevät.
[8:40]
Ja jos he kääntävät teille
selkänsä, niin tietäkää, että Jumala on
suojelijanne, paras liittolaisenne ja auttajanne.