[21:82]

Me annoimme myös hänen valtaansa muutamia villikansoja, jotka sukelsivat hänelle helmiä ja tekivät muutakin. Ja Me olimme heidän vartijanaan.

[21:83]

Muistettakoon myös Jobia, joka rukoili Herraansa: »Totisesti, onnettomuus on minua kohdannut, mutta Sinä olet kaikkein armollisin armonosoittajista.»

[21:84]

Sentähden Me kuulimme häntä ja poistimme hänen vaivansa ja annoimme takaisin hänen perheensä sekä lisäksi paljon muuta; kaiken armonamme ja kehoituksena palvelijoillemme.

[21:85]

Entä Ismael ja Idris ja Dzulkifl, jotka kaikki olivat lujia.

[21:86]

Me suljimme heidät armoomme. Totisesti, kaikki he kuuluivat hyvien joukkoon.

[21:87]

Entä sitten Joona, kun hän pyrki pois, täynnä vihaa, luullen, että emme voisi häntä saavuttaa; sitten huusikin hän ahdingostaan: »Ei ole muuta jumalaa kuin Sinä, kunnia olkoon Sinulle. Totisesti, minä olen vääryyttä tehnyt.»

[21:88]

Silloin Me vastasimme hänelle ja vapautimme hänet murheestaan. Tällä tavoin Me pelastamme uskovaiset.

[21:89]

Entä Sakarias. Hän huusi Herraansa: »Älä jätä minua yksin. Sinä olet paras perillinen.»

[21:90]

Silloin Me vastasimme hänelle ja annoimme hänelle Johanneksen sekä teimme hänen vaimonsa hedelmälliseksi. Totisesti, he (entiset profeetat) kilpailivat keskenänsä hyvän tekemisessä ja rukoilivat Meitä toivoen ja peläten. He olivat nöyriä edessämme.